Taskut pullollaan

"Never depend on single income. Make investment to create a second source. " - Warren Buffett

Osakesalkun puolivuosikatsaus H1/2018 – Tappiollinen alkuvuosi

Pidän itseni tilivelvollisena raportoimalla osakesalkkuni kehityksen puolen vuoden välein. Raportin kirjoittamisen yhteydessä tulee arvioineeksi oman onnistumisen ja samalla käytyä läpi salkkuyhtiöiden tapahtumat ja kehityksen puolen vuoden aikana.

Tuotto

Salkku tuotti ensimmäisellä vuosipuolikkaalla -3,06 %. Vertailuindeksin tuotto oli 9,14 %. Alla on kuvattu salkun tuotto graafisesti.

Osakesalkun tuotto jäi vuoden ensimmäisellä vuosipuolikkaalla vaatimattomaksi. Sininen väri kuvastaa salkun  kehitystä ja oranssi indeksin.

Tuotto jäi huonoksi eikä siihen voi olla missään nimessä tyytyväinen. Osakesalkkuni on hyvin keskitetty ja siksi yksittäisen sijoituksen arvonvaihtelut vaikuttavat merkittävästi salkkuun. Vaikka uskon pystyväni sietämään suurehkojakin arvonvaihteluita salkussani hätääntymättä, niin silti on paikallaan analysoida mistä huono kehitys johtuu ja vaatiiko se jotain toimenpiteitä. Seuraavassa kolmessa kappaleessa on esitetty osakesalkun tapahtumat puolen vuoden aikana ja salkun sisältö kesäkuun viimeisenä päivänä.

Muutokset portfoliossa

Myynnit: Fiskars, Tikkurila, Kone, Metso, Nokian Renkaat, OP-Pohjoismaat Indeksi A

Myyntipäätösten taustalla oli yksi yhteinen nimittäjä. En tuntenut omistamiani yrityksiä riittävän hyvin. Minulla ei ollut mitään näkemystä, miksi joku näistä yrityksistä menestyisi pitkällä aikavälillä paremmin kuin kilpailijansa. Ainoan poikkeuksen tähän teki Nokian Renkaat, jonka tunsin edes jotenkuten. Olin tehnyt lähes kaikki sijoitukset heppoisen tunnuslukuanalyysin perusteella, koska se oli ainoa analysointikeino, jonka osasin. Ostojen peruste olivat korkea ROE, matalan nettovelkaantumisaste ja P/E-luku. Tein sijoitukset perehtymättä markkinaympäristöön, kilpailijoihin eikä sijoituspäätöksen tueksi tehtyä analyysiä voi sanoa mitenkään riittäväksi. En esimerkiksi verrannut P/E-kerrointa yritysten historialliseen P/E kehitykseen, jotta olisin voinut edes pintapuolisesti arvioida yhtiön arvostustasoa.

Nämä olivat kuitenkin tärkeitä sijoituksia, sillä niiden avulla tuli ylipäätään aloitettua sijoittaminen. Toinen sijoitusten hyvä puoli liittyi siihen, että en tehnyt tappiota millään näistä sijoituksista. Vältin ainakin pahimmat kriisiyhtiöt ja arvostuskuplat.

Myytyjä osakkeita yhdisti yritysten koko. Ne kaikki olivat suuria yhtiöitä. Nykyisen strategiani mukaan siirrän painoa pienemmän kokoluokan yrityksiin. En tehnyt millään näistä yhtiöistä markkinaa suurempia tuottoja. Näiden yhtiöiden omistaminen opetti minulle sen, miten tehokas osakemarkkina on. Monet ammattisijoittajat seuraavat suuria yrityksiä ja pitävät huolen siitä, että osakkeisiin ei pääse muodostumaan väärinhinnoittelua. Alle on koottu myymäni osakkeet, omistusaika ja vuotuinen bruttotuotto.

Yritys Omistusaika Bruttotuotto per vuosi
Fiskars 4v 10kk 12,62 %
Kone 5v 3kk 12,78 %
Metso 4v 4kk 4,11 %
Nokian Renkaat 5v 9kk 8,66 %
Tikkurila 3v 2kk 2,67 %
OP-Pohjoismaat Indeksi 5v 3kk 7,39 %
OMX Helsinki Total Return 5 v 15,65 %

 

Niin kuin taulukosta näkee, yksikään sijoitus ei ole yltänyt indeksin tuottoon. Pieneksi puolustukseksi pitää sanoa, että Total Return -indeksi ottaa huomioon osingot uudelleen sijoitettuna, kun taas oma laskelmani ottaa huomioon vain arvonnousun ja osinkotulon, mutta ei osinkojen uudelleensijoitusta. Tämä johtuu siitä syystä, että sijoitin osingot muihin yhtiöihin. Katsoo asiaa miltä kannalta tahansa, niin tuotot ovat jääneet indeksistä.

Ostot: Orava Asuntorahasto (545 kpl), Nordea (225 kpl) ja Lehto Group (200 kpl)

Ostin Orava Asuntorahaston osakkeita keväällä vähän sen jälkeen, kun Inderes oli ostanut Oravaa mallisalkkuunsa. Kirjoitin siitä oman blogikirjoituksen. Oravassa ei tapahtunut mitään ihmeellistä oston jälkeen ja kurssi oli vuoden puolivälissä samalla tasolla kuin ostohetkellä huhtikuussa. Hyviä uutisia saatiin kuitenkin elokuussa, kun yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen.

Kasvatin Nordean positiota salkussa keväällä Sammon yhtiökokouksen aikaan. Sampo on Nordea suurin osakkeenomistaja. Sammon pääjohtaja Kari Stadight kertoi näkemyksensä, jonka mukaan markkinat alihinnoittelevat Nordeaa. Nordea lähitulevaisuuden tuotto perustuu pankkitoiminnan digitalisointiin, jonka seurauksena kulujen tulisi tippua ja kannattavuuden sitä kautta parantua. Nordea on investoinut hankkeeseen merkittävän summan rahaa, mutta tulokset eivät ole vielä näkyneet osakkeenomistajien kukkaroissa. Osittain tästä syystä vuoden 2018 alkupuoliskon tuotto Nordeassa oli noin -20%. Kurssilasku ja pääjohtajan kannanotto olivat tärkeimmät tekijät lisäsijoituksen taustalla. Kannan salkussani aika paljon Nordea-riskiä, koska omistan Nordeaa myös Sammon kautta. Näin ei tule jatkumaan ikuisesti, sillä Nordea-sijoitukseni horisontti on pari vuotta.

Heikosti mennyt puolivuotinen selittyy suurimmaksi osaksi Lehdon osakkeen kehityksellä. Keväällä yhtiön suuri omistaja ja johtoryhmän jäsen myi kaikki osakkeensa pois. Hän myös lopettaa yhtiössä työskentelyn. Tätä sisäpiirikauppaa ei ilmoitettu etukäteen vaan tieto tuli markkinoille kuin salama kirkkaalta taivaalta. Parin päivän seurauksena osakekurssi laski 13%. Tämän jälkeen markkinat havahtuivat rakennusmarkkinan syklin kääntymiseen ja rakentamisen tahdin hiipumiseen. Muun muassa rakennuslupia haettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 15,4 % vähemmän vuodentakaiseen verrattuna. Osake on jatkanut laskua noista sisäpiirikaupoista lähtien tähän päivään saakka. Laskua on nyt kertynyt all time highsta noin -42 %, josta tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan osuus on noin -27 prosenttiyksikköä. Syy position kasvattamiseen oli suuri kurssilasku. Lehdon hintakilpailukyky on omaa luokkaansa ja pidän tätä merkittävänä kilpailutekijänä rakennusmarkkinoilla. Uskalsin ostaa osaketta lisää, koska kurssilaskun taustalla ei ollut viitteitä operatiivisen toiminnan taantumisesta.

Portfolio 30.6.2018

Salkun muissa sijoituksissa ei tapahtunut mitään merkittävää. Yhtiöiden edellisvuoden tulokset olivat markkinaodotusten mukaiset, eikä muissa yhtiöissä nähty voimakkaita kurssimuutoksia. Kuvaan kaksi on koottu salkkuni sisältö kesäkuun viimeisenä päivänä.

Kesäkuun lopussa osakeportfolioni koostui seitsemästä yhtiöstä.

Porfoliooni kuuluu siis seitsemän yhtiötä. Pidän määrää sopivana. Salkku on aika keskitetty ja se on strateginen valinta. Pienehkö määrä yhtiöitä mahdollistaa sen, että niiden kehitystä on helpompi seurata. Yritän mieluummin tietää muutamasta yhtiöstä kaiken, kun monesta yhtiöstä vähän.

Tästä tilanteesta on hyvä lähteä jahtamaan parempia tuottoja loppuvuonna. Tämän blogikirjoituksen julkaisu venyi turhan pitkälle. Voin kuitenkin paljastaa, että vuoden toinen puolikas näyttää tuottojen valossa huomattavasti alkuvuotta paremmalta, ainakin toistaiseksi.

2 Comments

  1. Tavan osakesijoittaja

    marraskuu 2, 2018 at 9:33 am

    Mukava nähdä rehellistä palautetta ja pohdintaa omista päätöksistä. Indeksin voittaminen ei ole helppoa, kuten tiedämme.

    Oletko tehnyt myyntejä sitten viime päivityksen? Lehdon kurssi on tullut houkuttelevan alas: millaista positiota se näyttelee nyt salkussasi ja näetkö siinä ostopaikkaa? Market cap on houkuttelevan alhaalla, sillä minun näkemyksen mukaan Lehto on edelleen Suomen tehokkain asuntorakentaja ja katetasot ovat sinänsä kunnossa. Uskon, että Lehto pärjää matalasuhdanteessa asuntorakentajista parhaiten, vaikkei kukaan ole immuuni.

    Miten olet toiminut Nordean kanssa? Muhkea osinkotuotto houkuttaa, mutta performointi on tosi heikkoa kurssikehityksellä? Lupauksia digitalisaatiosta tulee ja aina puhutaan pankkisektorin paineesta: riittää uskoa ja oletko tehnyt lisäostoja?

    • Juho Tilli

      tammikuu 21, 2019 at 8:59 pm

      Ensinnäkin pahoittelut myöhäisestä vastauksesta. Kysymykset ovat edelleen relevantteja.

      Edellisen salkkupäivityksen jälkeen olen myynyt Cargotecin ja Admicomin osakkeet pois. Jälkimmäisiä ehdin omistaa muutaman kuukauden. Näistä tulee lisää kommentteja seuraavassa postauksessa.

      Lehto on edelleen salkkuni suurin sijoitus. Syksyn aikana tein pari pientä lisäostoa. Nyt ajatuksissa ei ole enää ostaa lisää. Minun analyysini mukaan Lehdon itse aiheutetut kannattavuusongelmat ovat korjattavissa. Ensi vuonna ei varmasti ole odotettavissa 10 % liikevoittomarginaalia niin kuin vuonna 2017, mutta kannattavuuteen pitää tulla merkittävä parannus. Sijoituscase nojaa tähän odotukseen. Rakennussyklin hiljeneminen tietysti huolestuttaa hieman, mutta vielä on mahdotonta sanoa paljonko tuotantovolyymit tulevat laskemaan. En odota yhtiöltä juurikaan liikevaihdon kasvua ensi vuonna. Jos liikevaihto kasvaa, se on bonus. Mielestäni markkinat eivät tällä hetkellä odota yhtiöltä minkäänlaista tuloskasvua, joten positiivisen yllätyksen mahdollisuus on olemassa.

      Nordeassa olen kääntynyt hieman pessimistisemmäksi lähinnä siitä syystä, että tuotto-odotus ei ole riittävän suuri ja kustannussäästöjen saavuttaminen tuntuu kestävän. Toinen syy on se, että oma näkemykseni pankkialan kehittymisestä ei ole tarpeeksi selkeä. Aion seurata tilannetta vielä tämän vuoden ajan. Jos kustannussäästöjä ei tule ja liikevaihto jatkaa laskuaan myyn osakkeet pois. Jos kustannussäästöjä saadaan arvioin tilanteen uudestaan. Myyntien jälkeenkin olisin Nordeassa mukana Sammon kautta. En ole ostanut osaketta lisään eikä se ole suunnitelmissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

© 2019 Taskut pullollaan

Theme by Anders NorenUp ↑